Valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä (543 / 2003, muutoksineen)
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) 2, 7 ja 25 §:n 2 momentin nojalla:
1 § (19.12.2024/854)Ministeriön tehtävät
Oikeusministeriön tehtäviä ovat:
1) lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan;
2) valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja neuvonta Euroopan unionin oikeuteen liittyvissä asioissa;
3) tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;
4) oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys;
5) talous- ja velkaneuvonta;
6) yleinen edunvalvonta;
7) syyttäjäntoimi;
8) ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta;
9) sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano;
10) rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu;
11) rikoksen uhrien aseman kehittäminen, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
12) rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;
13) armahdusasiat;
14) avioliitto-oikeudelliset hakemukset;
15) kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
16) Oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa;
17) valtiolliset vaalit, alue- ja kuntavaalit, kansanäänestykset sekä kansalaisvaikuttamisen edistäminen;
18) puoluerekisteri sekä puolueiden muu kuin tilinpidon ja varainkäytön valvonta;
19) kielilain (423/2003) täytäntöönpanon seuranta;
20) Suomen säädöskokoelma;
21) onnettomuuksien tutkinta;
22) Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;
23) saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen;
24) Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi;
25) yhdenvertaisuus ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen.
2 § (19.12.2024/854)Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja toimielimet
Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat:
1) korkein oikeus;
2) korkein hallinto-oikeus;
3) hovioikeudet;
4) hallinto-oikeudet;
5) Ahvenanmaan hallintotuomioistuin;
6) käräjäoikeudet;
7) markkinaoikeus;
8) työtuomioistuin;
9) vakuutusoikeus;
10) Tuomioistuinvirasto
11) Rikosseuraamuslaitos;
12) Rikosseuraamusalan koulutuskeskus;
13) Syyttäjälaitos;
14) Ulosottolaitos;
15) Oikeuspalveluvirasto;
16) Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virasto, jossa toimivat konkurssiasiamies, kuluttajariitalautakunta, lapsiasiavaltuutettu, oikeudenkäyntiavustajalautakunta, Onnettomuustutkintakeskus, tasa-arvovaltuutettu, tiedusteluvalvontavaltuutettu, tietosuojavaltuutettu; vanhusasiavaltuutettu; yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti;
17) Oikeusrekisterikeskus;
18) yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta;
19) saamelaiskäräjät;
20) tuomarinvalintalautakunta;
21) tuomarinkoulutuslautakunta;
22) nimilautakunta.
3 § (31.1.2019/156)Ministeriön organisaatio
Oikeusministeriössä on demokratia- ja julkisoikeusosasto, yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osasto, kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto, hallinto- ja ohjausosasto sekä osastoihin kuulumaton esikunta.
Osastojen ja esikunnan sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston päällikkö vahvistaa osastonsa osalta ja kansliapäällikkö esikunnan osalta.
4 § Asioiden valmistelu
Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itse valmisteltavakseen ja esiteltäväkseen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on osastopäälliköllä asiassa, joka muutoin olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.
5 § Asioiden ratkaiseminen
Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri.
Virkamiehet voivat ratkaista ministeriössä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita. Tarkemmat säännökset virkamiesten ratkaisuvallasta annetaan ministeriön työjärjestyksessä.
Ministeriössä päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä, lukuun ottamatta valtioneuvoston ohjesäännön 38 §:ssä lueteltuja asioita.
6 § (31.1.2019/156)Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset
Sen lisäksi, mitä valtion virkamieslain (750/1994) 8 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentissa säädetään, kelpoisuusvaatimuksena on:
1) kansliapäälliköllä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
2) yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osaston osastopäälliköllä 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto;
3) muulla kuin 1–2 kohdassa tarkoitetulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
4) lainsäädäntöneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto ja lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
5) lainsäädäntöjohtajana toimivalla lainsäädäntöneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun;
6) laintarkastustehtäviä hoitavalla lainsäädäntöneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun sekä ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen;
7) henkilöstöpäälliköllä, kehittämispäälliköllä, koulutuspäälliköllä, suunnittelupäälliköllä, johtavalla asiantuntijalla, budjettineuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
8) kielilain (423/2003) täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannasta vastaavalla kieliasiainneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto ja suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.
7 § (16.2.2012/73)Virkamiesten nimittäminen
Ministeriön virkamiehet nimittää ministeriö, jollei nimitystoimivallasta erikseen muuta säädetä.
8 § (24.5.2007/613)Arvonimet
Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi.
9 § Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2003.
Tällä asetuksella kumotaan 22 päivänä maaliskuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä (265/2001) .